| MARI KARILUOMA |

Tunteet kuuluvat ihmisen elämään, sillä ne ovat automaattisia aivojen ja kehon reaktioita ja ne ovat yhteistä meille kaikille. Tunteet käynnistävät toimintaa ja niiden avulla myös kommunikoidaan toisten ihmisten kanssa. Lisäksi tunteet usein myös vahvistavat ajatuksiamme. Pyrkimyksenä tulisikin olla, että voisimme tunnistaa tunteemme, kokea ne sekä tarvittaessa säädellä tunteitamme. Tunteet ovat tietoisen ajattelun ohella välineitä hyvinvoinnin edistämiseen.

Tunteet keskittävät aivojemme rajalliset prosessointi resurssit tapahtumien käsittelemiseen. Tunteet valmistavat yksilön psyykkisen ja fyysisen tilan vastaamaan havaittuihin uhkiin ja mahdollisuuksiin, joten ne toimivat usein muun ajattelutoimintamme katkaisijoina ohjaten ajatteluamme ja huomiotamme. Erilaisiin tunteisiin liittyy erilaiset liiketoiminnot ja liikeradat. Kasvonilmeiden lisäksi ihmisillä on yhteinen kehollinen tapa tunteiden ilmaisemiseen. Esimerkiksi pelokkuuteen tai vihaisuuteen liittyy tietyntyyppiset kehon liikeradat ja kasvojen ilmeet, jotka ovat tunnistettavissa myös eläinkunnassa.

Tunteet tarttuvat herkästi ihmisistä toisiin. Tunteiden tarttuminen perustuu kahteen erilaiseen yhdessä toimivaan mekanismiin, jotka ovat peilisolujärjestelmä ja somatosensorinen järjestelmä eli kehoaisti. Vaikka tunteiden tarttumisella on huomattavan myönteisiäkin vaikutuksia myönteisissä tunteissa, kielteisillä tunteiden tarttumisella voi olla todella haitalliset seuraukset. Esimerkiksi vihan ja aggression tarttuminen mielenosoituksissa ja kohdistuen tiettyyn kansanryhmään voi saada aikaan huomattavaa tuhoa. Tunteilla ja niiden tarttumisella on suuri voima ohjata yksilön ja suurempien väkijoukkojenkin toimintaa. Historiasta löytyy esimerkkejä siitä, miten manipuloivalla tartuttamisella on vihaa saatu levitettyä kansanjoukkojen keskuuteen esim. juutalaisia kohtaan.

Tunteita ja muistia koskevissa tutkimuksissa on todettu, että tunteet toimivat palautusvihjeenä. Ollessamme vihaisia muistamme parhaiten asioita jotka tekevät tai ovat tehneet meidät vihaiseksi. Tämä selittää osaltaan sen, miksi tunteilla on myös itseään vahvistava vaikutus.

Eri kognitiivisista psykoterapian ja psykologian näkemyksistä riippuen, perustunteiden määrä vaihtelee. Yleisin näkemys on että perustunteita on kuusi: ilo, suru, pelko, inho, hämmästys ja viha. Nämä perustunteet ovat tunnistettavissa eläinkunnassa ja ihmisillä jo vauva-ikäisenä.

  • kaksi biologista reittiä tunteisiin

KAKSI BIOLOGISTA REITTIÄ TUNTEISIIN

| MARI KARILUOMA | Tieto kulkee aivojen mantelitumakkeeseen kahdella eri [...]

2018-06-04T19:18:09+00:00