| PIRKKA HAANPÄÄ |

Terrorismin tarkoitus on herättää pelkoa. Siinä se myös onnistuu aiempaa paremmin, sillä vaikka tilastojen valossa terroriteot eivät ainakaan Euroopassa ole olennaisesti lisääntyneet, nykyaikaisen tiedonvälityksen keinot ja kanavat ovat tulleet entistä tehokkaammiksi tuomaan tapahtumia tietoisuuteemme. Erityisesti elokuussa 2017 Turussa tapahtunut terrorismiksi mainittu isku toi terrorismin suomalaisia lähelle. Tämä koskee myös lapsiamme. Lapsen kyky käsitellä uutisten välittämiä tunnelmia on yksilöllinen. Hänen ikätasonsa ja kypsyytensä vaikuttaa siihen, kuinka paljon ja millaista aikuisen tukea hän tarvitsee asian käsittelyssä.

On hyvä muistaa, että tietoisuus terroriteon kaltaisesta tapahtumasta ei automaattisesti traumatisoi tai edes järkytä lasta erityisesti. Hän ei välttämättä edes pysty tavoittamaan tapahtumien hirvittävyyttä omassa kokemuksessaan, mikä toisaalta toimii hänen suojanaan. Lapsen on tärkeä voida säädellä, minkä verran vastaanottaa informaatiota asiasta. Siksi lapselle ei pidä myöskään tuputtaa asiasta puhumista tai varsinkaan antaa hänen altistua kehitystasolleen sopimattomalle materiaalille. Kuvamateriaali, varsinkin videokuva, voi aiheuttaa erityisen voimakasta ahdistusta.

Kysymällä lapselta itseltään mitä hän on jo asiasta kuullut ja mitä siitä ajattelee, saa tärkeää tietoa siitä, millä tasolla asiat häntä pohdituttavat. Aikuisen on tärkeää liikkua tällä tasolla ja olla mahdollisuuksiensa mukaan itse rauhallinen, koska aikuisen suhtautuminen asiaan vaikuttaa oleellisesti siihen, millaiseksi asia muodostuu lapsen mielessä. Lapsen kysymykset ovat usein hyvin konkreettisia ja ansaitsevat tulla totuudenmukaisesti vastatuiksi. Kannattaa siis jo etukäteen miettiä, miten selittää lapselleen sopivalla tavalla ja dramatisoimatta vaikeampia käsitteitä kuten terroristi ja Isis. Esiin tulee lähes väistämättä myös kysymyksiä siitä, miksi joku tekee terroriteon kaltaisia pahoja tekoja. Se, mihin lapsi tarvitsee ensisijaisesti vastauksen, on kuitenkin kysymys: onko nyt turvallista vai syytä pelkoon? Onko maailma turvallinen paikka minulle?

Jo tietoisuus väkivallanteoista horjuttaa aikuisenkin perusturvaa. Ei siis ihme, että vaikka lasta suojeltaisiin uutistulvalta ja hänen kanssaan käytäisiin hyviä keskusteluja, pelkoja saattaa silti tulla. Yleensä ne menevät ajan myötä ohi, kun aikuisen turvallinen ja ymmärtävä lähelläolo sekä turvallisen arjen jatkuminen voittavat pelottavan tapahtuman synnyttämät mielikuvat.

AIKUISEN PSYKOTERAPIAAN HAKEUTUMINEN

| PIRKKA HAANPÄÄ | Psykoterapia on erityinen hoitomuoto, joka on [...]

  • MOTKOTUS, NALKUTTAMINEN, JÄKÄTTMINEN, JANKUTUS.

MOTKOTUS, NALKUTTAMINEN, JÄKÄTTÄMINEN, JANKUTUS

| PIRKKA HAANPÄÄ | Tunne siitä, ettei saa asioita hoitumaan [...]

2018-06-04T18:39:54+00:00