| KAROLIINA HALMESMÄKI |

Hoito

Pintalaskimovajaatoiminnan hoito suunnitellaan yksilöllisesti ultraäänilöydöksen perusteella. Löydösten merkityksen arviointi suhteessa henkilön oireisiin on oleellinen hoitomuotoa valittaessa.  Tukisukkahoito vähentää laskimovajatoiminnan aiheuttamia oireita osalla henkilöistä. Se ei kuitenkaan estä suonikohjuja pahenemasta, eikä kohenna elämänlaatua kuten kajoava hoito.

Kuumennushoito

Kajoavan hoidon kultainen standardi on kuumennushoito joko laserilla tai radiotaajuus-menetelmällä. Kuumennushoidossa ultraääniohjauksessa vajaatoimintaiseen laskimoon pujotetaan katetri. Katetri viedään vajaatoimintaisen laskimon tyveen saakka. Tämän jälkeen suoni eristetään ympäristöstään ruiskuttamalla hoidettavan suonen ympärille keittosuola-puudute-seosta. Puudutuksen lisäksi nestevaippa puristaa hoidettavan laskimon katetrin ympärille. Hoitava lääkäri kuumentaa suonen vetämällä katetria hitaasti ulospäin. Lämmön vaikutuksesta suoni kutistuu ja arpeutuu vähitellen pois. Kuumennushoidon pitkäaikastulos on yleensä hyvä; sama suoni aukeaa uudestaan vain harvoin. Suonen surkastuttua veri kulkee jalan muita laskimoita pitkin kohti sydäntä. Vajaatoimintaiset sivuhaarat voidaan hoitaa joko samassa yhteydessä tai tarvittaessa myöhemmin joko paikallispoistoin tai vaahtokovetushoidolla.  

Muut käytössä olevat katetrihoidot

Muita pintalaskimoiden vajaatoiminnan katetrihoitoja ovat suonen vaurioittaminen joko mekanokemiallisesti tai liimalla. Näiden hoitomuotojen etu on, että ne eivät perustu lämpöön vaan mekanokemiallisessa hoidossa suonen seinämän vaurioon vispilän ja lääkeaineen avulla. Liima -hoidossa puolestaan suoni tukitaan liimalla. Lyhytaikaisissa seurantatutkimussa tulokset ovat lupaavia erityisesti, kun hoidettava suoni on laajentunut vasta vähän.

Vaahtokovetushoito

Vaahtokovetushoito perustuu ilman ja kovettavan aineen seokseen, joka suoneen ruiskutettaessa aiheuttaa seinämävaurion hoidettavaan laskimoon. Kuten kuumennushoidossakin, hoidon tavoite on vaurioittaa laskimoa siten , että se arpeutuu vähitellen pois.  Koska vaahtoa voi kulkeutua hoidon aikana verenkierron mukana myös muualle kehoon, raskaus ja sydämen avoin väliseinäaukko ovat sen vasta-aiheita. Suhteellisia vasta-aiheita ovat hyytymishäiriö ja vaikea migreeni. Vaahtokovetushoidolla hoidon vaikutus laskimoon on pienempi kuin kuumennushoidon. Tämän vuoksi ajan mittaan sama suoni saattaa aueta uudestaan aiheuttaen uusintahoidon tarpeen jopa puolella henkilöistä. Tämän vuoksi vaahtokovetushoito sopii ensisijaisesti sivuhaarojen ja uusimakohjujen hoitoon.  

Avokirurgia

Perinteistä avokirurgiaa tehdään nykyään hyvin harvoin. Siinä vajaatoimintainen pintalaskimo katkaistaan ja irrotetaan muista laskimoista ja vedetään pois. Koska syntyvä kudosvaurio on suurempi kuin muissa kuvatuissa toimenpiteissä, hoito yleensä vaatii nukutuksen tai selkäpuudutuksen ja tapahtuu leikkaussalissa. Vaikka pitkäaikaistulokset avoleikkauksessa ovat hyviä, toipuminen ja kyky palata arkisiin askareisiin kestävät kuumennushoitoa kauemmin. Tämän vuoksi kuumennushoito on syrjäyttänyt suonikohjujen avoleikkauksen.

Ennuste

Pintalaskimovajaatoiminnan ja suonikohjujen kuumennushoidon pitkäaikaistulos on erinomainen; 90% hoidetuista suonista on yhä tukossa viisi vuotta hoidon jälkeen. Jos henkilön taipumus  saada suonikohjuja on huomattava, vajaatoimintaa saattaa kuitenkin jatkossa ilmaantua johonkin toiseen pintalaskimoon esimerkiksi reiden eteen tai pohkeen taakse. Oireita voidaan tällöin lievittää toistamalla hoito.

SUONIKOHJUJEN DIAGNOSOINTI

| KAROLIINA HALMESMÄKI | Diagnostiikka Pintalaskimovajaatoiminnan diagnoosi perustuu aina ultraäänitutkimukseen. [...]

SUONIKOHJUT

| KAROLIINA HALMESMÄKI | Yleisyys ja Oireet Pintalaskimovajaatoimintaa esiintyy 30-40% [...]

2018-09-15T07:06:19+00:00