| KATJA RAIMOVAARA |

Ahdistuneisuushäiriö: mistä tämä paniikki ja uhan tunne syntyy? Kun järki sanoo, ettei syytä tällaiseen täysimittaiseen hälytystilaan elimistössä ole.

Ahdistuneisuuden ymmärtämiseksi on erilaisia näkökulmia. Myötätuntosuuntautunut näkökulma etsii ymmärrystä myös aivojen kehityshistoriasta ja aivojen monimutkaisesta, hierarkkisesta toiminnasta. Kun ymmärrämme itseämme paremmin, yleensä olemme myötätuntoisempia kärsimystämme kohtaan ja sekin jo osaltaan lievittää henkistä pahaa oloa. Me ihmiset pystymme monin tavoin kehittämään itseämme, kehoamme ja mieltämme. Siksikin turhauttaa, kun pahan olon kuriin saaminen tuntuu niin vaikealta.

Ihmisen kehityshistoriassa aivoihin kehittyivät ensin tunnekeskukset ja vasta tunneaivoista kehittyivät ajattelevat aivot. Voisi sanoa, että tunteet ovat ajatuksia vanhempia.
Tästä muodostuu myös tietynlainen hierarkia aivojen toimintaan: kun tulkitsemme olevamme hätätilanteessa, tunnepohjalta ohjautuva toiminta tuntuu ajavan ohi rationaalisesta päätöksenteosta. Niin sanottu klassinen taistele, pakene tai lamaannu toimintavalikko aktivoituu ja paniikin asteesta riippuen järkevä, johdonmukainen toiminta tuntuu jäävän aivan taka -alalle.
Kun puhumme tästä uhkajärjestelmästä, viittaamme kuitenkin elintärkeään säätelyjärjestelmään, jonka tarkoitus on ollut pitää meidät yksilöinä ja lajina hengissä evoluution saatossa.
Valppaana olo ja nopea, intuitiivinen uhkaan reagoiminen on pelastanut monta elämää.
Ahdistuneisuushäiriössä tämä säätelyjärjestelmä eli uhkajärjestelmä on jäänyt ikään kuin päälle. Se on esiviritetty ja pienempikin stressitekijä laukaisee liioitellun hälytyksen elimistössä: looginen ajattelu, työmuisti ja korkeammat aivotoiminnot jäävät taka -alalle ja elimistö keskittyy selviämään uhasta, joka on yleensä siis mielen suuresti liioittelema.
Syke nousee, lihakset jännittyvät ja huomiokyky kapeutuu.

Ahdistuneisuushäiriötä voi hoitaa lääkityksellä ja psykoterapialla varsin menestyksekkäästi. Terapeuttisessa työskentelyssä parannetaan ymmärrystä omasta kehosta ja aivojen toiminnasta. Silloin voi lisätä itselleen sopivia kehollisia ja mielen harjoitteita uhkajärjestelmän laannuttamiseksi. Kehollisen harjoittelun eli erilaisen liikunnan tulee olla riittävän pitkäkestoista, usein toistuvaa ja kuormittavaa ollakseen tehokasta ahdistuneisuuden lievittämiseksi pitkällä tähtäimellä. Paljon tutkitaan nykyään joogaa, meditaatiota ja mindfullnes -taitoja ahdistuneisuuden lievittämiseksi: riittävästi harjoitettuna nekin ovat tehokkaita ahdistuneisuushäiriön hoidossa.
Kannattaa hakeutua ammattilaisen vastaanotolle kartoittamaan oman oireilunsa taustaa ja syntyä, sekä oirekuvaa ja yhdistellä edellä mainituista hoitokeinoista itselle sopiva kokonaisuus.

MITÄ ON KOGNITIIVINEN PSYKOTERAPIA?

| KATJA RAIMOVAARA | Kognitiivinen psykoterapia on tieteellisesti tutkittu terapiamuoto [...]

PERÄPUKAMAT -HOITO

| KATJA RAIMOVAARA | Oireettomia pukamia ei tarvitse erityisesti hoitaa. [...]

PERÄPUKAMAT

| KATJA RAIMOVAARA | Peräpukamat ovat yleinen ja melko vaaraton [...]

KUIVA IHO OSA-1

| KATJA RAIMOVAARA | Kuiva iho on melko tavallinen vaiva [...]

SILMÄN SIDEKALVOTULEHDUS OSA 2 -TUTKIMUS

| KATJA RAIMOVAARA | Tavallisen, rähmivän virus- tai bakteeriperäisen sidekalvotulehduksen [...]

SILMÄN SIDEKALVOTULEHDUS OSA 3 -HOITO

| KATJA RAIMOVAARA | Hoitona selkeästi rähmivään silmään on yleisimmin [...]

2018-03-28T23:35:41+00:00